Työryhmät -Workshops

TYÖRYHMÄT – WORKSHOPS

 

1. KANSATIEDE KAUPUNGISSA – URBAN ETHNOLOGY (Pj. /Chair Timo J. Virtanen, timvir@utu.fi)

Suomalainen kaupunkikansatiede on kehittynyt legitiiminä tutkimusalana 1950-luvun puolivälistä kohti nykyistä kulttuurista kaupunkitutkimusta. Kaupunkikansatieteen maaseudulta kaupunkiin -kysymys, kadut, korttelit ja kaupunginosat ovat saaneet rinnalleen kaupunki-ilmiön monipuolisen ja monitieteisyyteenkin perustuvan pohdinnan. Kaupunkisuunnittelun, tilallisen ja ympäristönäkökulmaisen tarkastelun, osallistamisen, muistitiedon ja esimerkiksi tulevaisuusnäkökulman yhdistelmät tuottavat uutta tutkimusta ja opetuksen näkökulmia. Kaupunkilaisten arkea lähestyvät kehitys- ja tutkimusohjelmat tarvitsevat tietoa esimerkiksi etnisestä segregaatiosta, gentrifikaatiosta, sekä myös ylirajaisesta toiminnasta että                       maaseudun ja kaupungin keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Työryhmään  toivotaan puheenvuoroja niin kaupungin fyysisestä ja kerroksellisesta olemuksesta,  asukkaista kuin visuaalisen tai ”mentaalin kaupungin” ulottuvuuksistakin.

Finnish urban ethnology has developed as an independent field of research toward the contemporary urban cultural studies since the beginning of the 1950s. The traditional themes of urban ethnology like urbanization and different spatial factors of a city – streets, city blocks and quarters of a city – have extended into a versatile and multidisciplinary research on urban phenomena. Combinations of urban planning, spatial and environmental perspectives, engaging the city-dwellers, oral-history, and for example the future point of view produce new research and new viewpoints for university teaching. The development and research programs which approach urban dwellers’ everyday life need information for example about ethnic segregation, gentrification, as well as about the cross-border activity and the interaction between rural and urban areas. In this workshop we are looking forward to receiving presentations both on the physical and the layered nature of a city, on the city inhabitants and on the dimensions of the visual or ”mental city”.

 

2. MAASEUTU- JA YMPÄRISTÖETNOLOGIA – RURAL AND ENVIRONMENTAL ETHNOLOGY (Pj./Chair Maija Lundgren, maija.lundgren@utu.fi)

Maaseutu ymmärrettiin pitkään kansankulttuurin aitona sijaintipaikkana, jonka elinkeinot ja materiaalinen kulttuuri näyttäytyivät opinalaa ohjaavina kysymyksinä. Suomalaisessa arjessa myös teollistuminen ja kaupungistuminen ovat maaseutua määrittäviä muuttujia, kuten myöhemmin kuntaliitokset, tuotantorakenteen muutokset ja tulevaisuuden palveluvaihtoehdotkin. Samalla maaseutu sijoittuu laajempaan ympäristöetnologiseen kysymykseen. Rakennetun ympäristön osatekijöiden muutos, vesireitit, saaristo, ilmastonmuutos tai rakennetun kulttuuriperinnön olemus tuottavat lähestymisreittejä ympäristöetnologiaan. Työryhmään toivotaan puheenvuoroja niin vanhasta, nykyisestä kuin tulevasta maaseudustakin.

The countryside was long understood as the true place for folk culture, and its occupations and material culture were seen as the main focal points of ethnological research. Industrialization and urbanization, as well as later municipal mergers, transformations in the production structure and future service options, are variables that nowadays define rural areas. At the same time, questions on rural areas are placed on a broader frame of environmental ethnology. Changes in the constituents of the built environment, waterways, archipelago, climate change or the essence of the built cultural heritage create approaches to environmental ethnology. In this workshop we are looking forward to receiving presentations both on the old, the current and the future rural areas.

 

3. TYÖ JA ARKIELÄMÄ – WORK AND EVERYDAY LIFE (Pj./Chair Maija Mäki, maija.j.maki@utu.fi)

Arkielämä käsitteellistetään usein työn avulla, mutta nykyisin yhä useammin myös työttömyyteen liitettynä. Turkulaisessa tutkimuksessa teollisuustyöväki ja ammattiryhmät ilmestyivät tieteellisen kysymyksen kohteiksi Prof. Talven ansiosta. Työryhmässä käsitellään arkisen työn muutosta ja murrosta. Millaiset tekijät ovat viime vuosikymmeninä vaikuttaneet työn merkitykseen, millainen työ on poistunut ja  millaista on syntynyt tilalle? Työryhmään toivotaan sekä työn käsitteellisiä avauksia että myös yksityiskohtaisemmin suomalaisen ammattikentän muutoksen esimerkinkaltaisia pohdintoja. 

Everyday life is often conceptualized by work, but nowadays more often also by unemployment. Industrial workers and occupational groups were taken to be the subjects of ethnological research carried out in Turku thanks to professor Talve. The topic of this workshop is the gradual and abrupt transformation of everyday work. What factors have contributed to the importance of work during the past decades, what kind of work no longer exists and what kind has been created instead? We are looking forward to receiving both conceptual openings on the topic and more detailed reflections of the transmission in occupational field.

 

4. MUSEOT JA ARKISTOT – MUSEUMS AND ARCHIVES (Pj./Chair Hanneleena Hieta, hansav@utu.fi)

Museot ja arkistot ovat kansatieteessä 2010-luvun lopulla edelleen keskeisiä  työllistäjiä. Kansatieteen museo-orientaatio kulkee myös museologian rinnalla ja keskittyy nykyisin sekä aineettoman että aineellisen kulttuurin kysymyksiin. Turun yliopiston opetusvalikkoon lisätty arkisto- ja asiakirjahallinnan sektori tuottaa ammattipätevyyttä toisenlaisella muistiorganisaationäkökulmalla. Millainen yhteys arkistolla ja museolla on? Miten digitalisaatio on ohjannut arkistojen ja museoiden muutosta? Mitä näiden toimijoiden teknologisoitumisessa ylipäätään tapahtuu? Miten museot kehittävät palvelukonseptiaan, osallistavaa työtään tai esimerkiksi museokauppaa? Työryhmään toivotaan sekä yleisen muutoksen pohdintoja, että kyseisiä toimijoita koskevia tapaustutkimuksia.

Museums and archives are still key employers in ethnology at the end of the 2010s. The museum-orientated ethnology accompanies museology and focuses nowadays on questions of both intangible and material culture. The archival studies produce professional competence with another kind of approach to memory organizations. What kind of connection do archives and museum have? How has digitalization directed the transformation of archives and museums? Which processes take place during their technologization, in general? How do museums develop their service concept, audience involvement or, for instance, museum shops? We are looking forward to receiving presentations both on the general transformation and on case studies on museums and archives.